Karoora yeroo gabaabaa. Kaayyoo Chaarterichaa .

Karoora yeroo gabaabaa Sadarkaa biyyaattis Oromiyaan ijaarsa caasaa gandaa haaraa ijaaruun seenaa addaa hojjetee jiraachuus himaniiru. 215/2011” jedhamee waamamuu ni danda’a. 4 5 − Daa’imman qaama miidhamoo tapha isaani akka itti fufaniif, dubbisuu, barachuu, fii hiriyootaa waliin karaa bilbilaa, ergaa gabaabaa fi midaayalee hawaasaa haasawu akka danda’an taasisa − Ta’us boodarra “Waaqayyoo ilma keenyaaf karoora qaba” jechuun simatan. Hojiin qaqqabummaa humna ibsaa babal’isuuf hojjetamees jijjiirama guddaa fideera jedhaniiru. yeroo gabaabaa Chartarichis kan qabaatu karoora bara barnoota san keessatti qabxii bartaa fooyessuuf hojii hojjatamu fi kana galmaan gahuuf rakkoo mudatu keessatti gayeen tokko tokkoo damee hawaasa kanaa maal akka ta’e, waan hojiin inni hojjate ittiin madaalamuu fi guca gabaasaa kan hammatu ta’uu qaba. Akkaataa haala hojii Jaarmiyaatiin Dandeettii fi qophii guddisuuf hojii kana akkamitti akka deeggaran irratti qooda fudhattoota siyaasaa fi waraanaa Karoora mootummaan Itoophiyaa humnoota addaa naannoolee deebiisee gurmeessuuf baasee hordofee naannooleen adda addaa murticha akka fudhatan beeksisaniiru. • Egereenis waan shakkii ta’eef, karoorri xiyya egeree ittiin kiyyeessinudha. MM Abiy, Obbo Lammaafi karoora ofiirratti 19 Muddee 2024. Sagantichi yeroo gabaabaa keessatti hojiirra kan oolu yoo ta’u, aara Mootummaan shaqaxoota bu’uuraa ta’an sirnaan dhiyeessuu fi sirna gabaa fooyyeessuuf kallattii furmaataa fi karoora baasee hojjechaa jiraachuu beeksiseera. “Bor akka karoora biraa hin baafanne Dameekoo, Birroolee natti agarsiista,” jedhe Sanyiin Kaayyoo, Maniiwwanii Fi Tooftaalee Raawwii Karoora Waggaa Shanii (2008 - 2012) (Non-Technical Items) gabaa irra baayyinaan argamaniif bittaa yeroo gabaabaa keessatti karoorfachuun raawwachuun ta’a . A. Odeessa kana irratti dabalata Karoora Tarsiimoo hojii Waggoota shanii (2008-2012) IDO. (KGT 2ffaa) kana keessatti karoora tarsiimowaa. Obbo Lammaafi karoora ofiirratti 19 Muddee 2024. 8. Karoora xiiqii marsaa 2ffaa bara 2017 hiixannee karoorsine gochaan dabaaluuf damee hunda irratti kutannoon hojjechaa jirra. • Egaa sababuma kanaafidha manneetiin Manni hojii mootummaa kamiyyuu, karoora tarsiimoo isaa bu’uureffachuun karoora qabeenya namaa kan yeroo gabaabaa, giddugaleessaa fi dheeraa qorachuun hojiirra oolchuu qaba. Gabaasni Karoora Hojiiwwan Gurguddoo Guyyoota Sagaltamaa Dhiyaachuun irratti Mari'atame Waxabajjii 01, garuummoo yeroo gabaabaa mana hojii kanatti dhufan keessatti hojiiwwan gurguddoo ta’anii fi yeroo gabaabaa kana keessatti ni raawwatamu jedhamee amanuuf nama rakkisan baay’ee kanneen akka Imaaammataa fi Tarsiimoo Mana Hojii G. Laamilee kunis tajaajilaa kennamuu bifa ifaa fi gabaabaa ta’een qophaa’ee akka arman gadiitti dhiyaatera. jireenyii karoora hin qabne du’aan wal hin caalu nama sammuu nagaa tokko karoora mataasa qabaachuun dirqama. Kennaawwan uumamaa Oromiyaan qabduufi carraa gaarii fayyadamuun imala badhaadhina milkeessuuf karoorri xiiqii 1. f/ • Haala raga itti qindeessan • Ittifayyadama yeroo /Time management/ • Gareen hojjachu • Rakkolee hojidhaan walqabate nuqunnaman akkamitti hiku dandeenyaa /How to overcome challenges/ • Mootummaan Naannoo Oromiyaa misooma ariifataa, itti fufinsa qabu, ummatni sadarkaa sadarkaan irraa fayyadamuu fi bulchiinsa gaarii mirkaneessuudhaan karoora yeroo dheeraa, giddu-galeessaa fi gabaabaa qopheessuun rakkoolee hawaas-dinagdee sadarkaa sadarkaan hiikuun hojii irra olchaa tureera. waggaa shanii (2008-2012)ti baafachuun hojiitti. Addee Mahabuubaa Adam wayita ta’an, Caffeen aangoo Heeraafi seeraan kennameef karaa milkaa’ina qabuun galmaan gahuuf karoora yeroo dheeraafi gabaabaa baafachuun hojiirra oolchuun utubaa ijaarsa sirna diimokiraasiifi olaantummaa seeraa ta’uun hojii guddaa hojjechaa turuusaa gabaasa Walittiqabaan Boordichaa itti aanu karoora kana ni milkeessuu kan jedhu adeemsa keessa kan ilaalamu ta'a. Kutaa Tokko Tumaalee Waliigalaa 1 Mata Duree Gabaabaa • Labsiin kun “Labsii Hojjattoota Mootummaa Naannoo Oromiyaa Lakk. Walumaagalatti meeshaaleen bittaan isaanii walxaxaa fi yeroo dheeraa fudhatuu beekuudhaan dursanii irratti karoorffachuun, tilmaama yeroo Hoggansa Ministirri Muummee FDRI Dr Abiy Ahmad kennaniin, biyyi keenya yeroo gabaabaa keessatti hulaa galaanaa argachuu dandeessee jirti jedhan. kanneen dhimma onnachiisummaa kanarratti barraa’an garuu yeroo jechootaa gabaabaa ta’uun saffisa adeemsa moggaasaa miidhee Yeroo sanatti inni kunis fala argachuu qaba waan ta‟eef, hojiifi dirqamni Qajeelfamaafi karoora . sakatta’aa deemuu kan barbaadu. Haala karoora barnoota guyyichaatiin qajeelchi barsiisotaa Yeroo Marii,Yeroo Sheekkoo, Yeroo Muuziqaa, Yeroo Shaakala Gocha Dhuunfaa, Taphoota Daree Rakkoo gad-aanaa, Yeroo gabaabaa Tarsiimoo 2 Rakkoo ol’aanaa, Yeroo dheeraa Haala mijataa gaarii, omisha galii guddaa kan jiru filachuu (gabaa argachuu) karoora, qo’annoo, hojii irra oolchuu fi ol guddisuu keessatti raawwatu irratti dhiibbaa gochuu ni danda’u. Garuu namoonni bebbeekamoon waa'ee milkaa'ina jireenya isaanii gaafa kaasan waa'ee kennaa uumamaa hin dubbatan. 2) Karoorri tarsiimoo mana hojii haala Sirna Madaallii Bu'aa Karoora Tarsiimo'aatiin kan qophaa'u ta'uu qaba. - 70 - Rakkoolee mudatan keessaa kanneen akka: Ogeessi HRIS bakka hundatti qacaramuu dhabuu Ogeessotni qacaraman leenjii dhabuu Mosajjiin hojichaaf eegalamee ture addaan cituu fi Hojjettootni tokko tokko hojii ofii dagachuun gabaasa haalaa fi yeroo barbaadamutti erguu hanqachuu, duubdeebii kenname irraas hubachuun sirreessuu dhabuun tureera. KA”UUMSA KAROORICHAA. Ogeessi diinagdee tokkos yaada BBCf kennaniin karoorichi ''yeroo Yeroo waggoota lama ta’uuf ajandaa miidiyaalee addunyaa kan ture waraanni Yukireen bara faranjootaa 2024’ttis itti fufa. Hojiin keenya dandamannaa fi misoomaa, yeroo atattamaa, dhibee Eedsii (HIV), fayyaa, qonnaa, barnoota, maaykiroofaayinaansii fi nageenya ijaaruu irratti deeggarsa kennuudhaan raawwatama. 215/2011” jedhamee waamamuu ni danda’a. Fayyadamummaa uummata Keenyaa gama hundaan mirkaneessuuf karoora xiiqii qopheessinee hojii hojjenneen kallattii laannee gaafa hordofnuufi karoorsinee gaafa qixaan hooggannu milkaa’uu akka dandeenyu qabatamaan kan itti agarredha. Karoora qabdu taanan daqiiqa tokko maal gochuu akka qabdan yaaduf qisaasesitaan hin qabaatan. filannoo qabaachuudhaan Motummaa Oromiyaas baatii Guraandhalaa 2022 keessa hidhattoota ABO-Shanee irratti tarkaanfii fudhachuun yeroo gabaabaa keessatti barbadeessuuf karoora qabaachu himee ture. Hanqinni isaa odeffannoon kallattii tokko qofan ta’a 2. Komishinii Karooraa fi Misoomaa Oromiyaatti Daarektoreetii Qo’annoo Pirofaayilii Hawaas- Dinagdee fi “GIS”Naannoo Leenjii Oguummaa mata duree “Basic GIS and GPS” jedhu irratti Ogeessota Ragaa Aanaalee Godinoota Arsii ,Arsii Lixaa, Harargee Bahaa fi Harargee Lixaatiif Magaalaa Adaamaatti marsa 1ffaa fi 2ffaan kennamee jira. Naannoon kun mallattoo dhiifamaa fi tolummaa waaqaayyoo kan 2 Seensa Qabiyyeen barnootaa gulantaa barnootaa kamiifuu qophaa’u tokko barumsichaa xumuruuf yeroo hammam akka fudhatuufi umrii barattootaa ilaalcha keessa galchuun kan qophaa’udha. Karoora Hojii Qopheessuu 1) Manni hojii mootummaa karoora tarsiimoo mootummaa fi aangoo fi gahee hojii isaa kenname irratti hundaa'uun karoora tarsiimoo yeroo dheeraa fi gabaabaa qopheessuu qaba. yeroo qormaataa dabarsiteefi karoora egereesheerratti dubbatteetti. Karoora qonna jallisii barana akka Oromiyaatti qabame dhugoomsuuf keessumaa horsiisa beelladootaarratti xiyyeeffatanii hojjechaa jiraachuus eeranii, omisha aannanii, foonii, Karoora ofii yeroon itti milkaahani jira yeroo akka karoorfaattaan nama ta’uu diduus ni jira. Daawwannaa Dubaayirraa maal buufate? ''Ammatti an karoora biyya kana keessa jiraachuu hin qabu. Dippilomaatiin tokko BBCtti yeroo dubbatan, “hanga kana karoora qabatamaa qabaachuu hin dandeessu, hanga murtaa’e yaadonni kaa’aman jiraachuu danda’u. 95 waliin yoo madaallu %23. Kanan as Ameerikaa ti. Kunis baankonni hanqina maallaqaa yeroo gabaabaa Akkasumas Tiraampi addunyaarratti eessattuu waraana eegaluuf karoora akka hin qabne cimsuun dubbatan. Kana malees Tajaajila kennamu irratti itti-quufinsa maamilaa sadarkaa irra jiru beekuuf jecha dookumantiin tokko qophaa’ee maamilli tajaajila guyyaa guyyaan argatu irratti yaada akka kennu taasisuun sadarkaa adeemsaaleetti irratti hojjatamee jira. k. Hojiin armaan olitti ibsame akkuma jirutti ta’ee; hojiin eegumsa biyyee fi bishaanii hojii hirmaannaa ummattaatiin hojjatamu harcaatii waan qabuuf akaataa barbaadameen hin raawwatamne. Nutis waan ummatni kaase walitti fidnee ija ogummaatiin erga ilaallee booda waan duraa duubaan barbaadamurratti xiyyeeffachuun karoora baafannee hojiitti seenne. 1 ffaa Baasii Qulallinaa Walqixa Akka Tahu Waliigalleerra. waayee to’anna dhibeewwan daddarboo hin taane hordofaa, yeroo weerara dhibee KOOVIID-19 kana kessattii. Rakkoo bulchiinsa gaarii furuudhaaf karoora yeroo gabaabaa, giddugaleessaafi dheeraa qabatanii hojjechaa jiraachuu himanii, komii ummataa bu’uraalee misoomaa kanneen akka daandii, ibsaafi bishaan dhugaatii qulqulluun walqabatanii mul’atan furuuf pirojektoonni gara garaa magaalaattis ta’e baadiyyaatti hojjetamaa jiru. Garuu waraanichi haala kana dura tureen kan itti fufu hin fakkaatu. Mootummaan kana dura irra-deddeebiin oppireeshinii waraanaa gaggeessuun yeroo gabaabaa keessatti akka balleessu ibsus Dhumarrattis, kurmaana sadan hafan keessatti, fayyadamummaa ummanni keenya akka mirkaneessinuuf nurraa eeguufi waadaa fayyadamummaa isaa mirkaneessuuf ummata keenyaaf galle yaadachuun yeroo kamiiyyuu Barri darbe bara qormaatawwan hedduu keessatti milkaa’inni galmaa’e osoo hintaane pootenshaala naannichi qabu adda baasuun yoo qixa sirriin ittifayyadamne raajii dalaguun akka danda’amu kan itti hubatameedha. “Symposium”: Duubbii/baruumsa namoota 2-5 ta’aniin kan Karoora bulchiinsa humna namaa fi bu'aa madaalii raawwii hojii Leenjii qindeessuu fi kennuu/kennisiisuu. (temporary client) irratti xiyyeeffate ni jedhama. Yeroo gabaabaa keessatti namoota hedduu waliin walbaruufis carraa akka argate dubbata. Mootummaan Naannoo Oromiyaa erga hundeeffamee kaasee guddina ittifufiinsa qabu fi misooma ariifachiisaa dhugoomsuun hiyyummaa dhabamsiisuuf imaammata, taarsiimmoo misoomaa fi kaayyoo yeroo gabaabaa fi giddugaleessaa baasee hojiirra oolchaa tureera. Hawaasnis hayyoota hoggansaan isaan bira dhufe simachuun karoora isaanii tumsuun wajjin hojjechuu qabdu jedhan. Uummatni pirojeektotni hojjetaman kanneen Yeroo fudhachuu danda'a garuu karoora irra deebii qabaachuun yeroo keessan ni qusata'a. Qaal’insa jireenyaa, diinagdeeen biyya keessaa doolaaraan socho’uu fi hiyyummaan babal’achuun dhiibbaa yeroo gabaabaa yoo tahan, kunis yeroodhaan yoo hin furamne gara mormii uummataatti Mootummaan Naannoo Oromiyaa, karoora mootummaa bara 2016 “Karoora Xiiqii” jedhee, moggaasuunsaa ni beekama. hirmaattoota baay’e e biraan gahuu f. BBC Hojii kam keessatti milkaa'inni kan argamu kennaa uumamaafi cichanii hojjachuu irraayi. Hanqina nyaataa giddugalessaa yeroo gabaaba (HNG/MAM) Biyya lammileen Itoophiyaa baayyee itti godaanan kan taate Afrikaan Kibbaa, sirna immigireeeshinii 'gita bittaa' ittiin hojjechaa jirtu fooyyeessuuf akka jirtu beeksifte. karooraa gabaabsuusiiniis dheereessuuniisi ni jira hanga humna ofiiti karoorsuun ni danda’amaa garu karoora male jiraachuun bujunjuuruudha. Hanqinnii nyaataa yeroo gabaabaa jecha foon qaamaa namarraa dhumate fi dhiitoo qaama ibsuuf kan oludha. ( ‘Kuwashakorii fi Marasmasii’) Hanqinnii nyaataa yeroo gabaabaa kun iddoo lamattii qoodqma foon qaamaa namarraa dhumate fi dhiitoo qaamarratii hundaa·udhaan. 1 share. yeroo gabaabaa keessatti fala kaa’uuf oomisha jiru hawaasaaf dhiheessuun warreen oomisha dhoksan irratti tarkaanfii fudhachuu ibsichaan himaniiru. Yeroo baayʼee yeroo isheen haasaa taasiftu miseensonni gumii mataa isaanii sochuusuu fi sagalee dhageessisuun mirkanneessan. Imaamataa fi tarsiimoowwan adeemsa hojii nageenya TQO waliin walqabatan baasuudhaan muuxxannowwan misoomaa gaggaarii yeroo duukaa adeemuu. Gamaaggama kanaan, ciminaalee argaman akka galtee olaanaa tokkotti akka fayyadamnu, akkasuma hanqinaalee gurguddoo karoora xiiqii ballinaan eega ilaalamanii, yeroo gabaabaa nuuf hafe keessatti hanqinaalee kanneen fooyyeffachuun milkaa'ina galmoota karoora xiiqii miira kutannoof itti gaafatamummaan tumsuun akka milkeessinu woliigalteen marichi MATTU UNIVERSITY MUSLIM STUDENTS JEMEA DE,AWA STRUCTURE KAROORA YEROO DHEERAA FI GABAABAA DE,AWA STRUCTURE Dura irratti de,awa structure juchuun maal akka ta,e ibsuuf haa yaallu egaan akkuma beekamu de,awa structuriin structure jiranu keessaa tokko yoo ta,u hojii da,awaan wol qabatanu kan hojjetuu fi namoota 9. I. 47 irra geenyee jirra. 4. Afaanota akka Fireench, Ispaanish, Afaan Arabaa, Kiswaahili ammoo warra karoora yeroo gabaabaa keessatti karaa Youtube baruuf qabate ta ibsa gabaabaa kan kennu yoo ta’u, kutaan 2ffaa. Qajeelchitootaaf hojiin mijataa taʼe isa kam akka taʼe isaan gaafadhu. Badhaadhina hundagaleessa lammiilee biyyattii hunda walqixaan fayyadamaa taasisu mirkaneessuun kan danda'amu karoora yeroo waliin deemu karoorsuufi karooricha ariitiifi Karoora Hojii Qopheessuu 1) Manni hojii mootummaa karoora tarsiimoo mootummaa fi aangoo fi gahee hojii isaa kenname irrattii hundaa’uun karoora tarsiimoo yeroo Aadaan hojii keenyaa baasii kan qusatu, hojiiwwaan qulqullina fi yeroo gabaabaa keessatti hojjenne magaalaa jiraattotaaf mijattuu gama taasisuutiin hiikaa guddaa kan qaban Biiroon Barnoota Oromiyaa mootummaafi uummataa itti kenname milkeessuuf karoora tarsiimoo waggaa shaniifi kudhanii qopheessuun, akka haala qabatamaa ormiyaa xiinxaluun karoora gadadoon nurraa fagaachuu dadhabee ture. kitaaba ifa guyyaa arga jedhame hin yaadamnee— hanga, gaaf tokko, Birrooleen argatutti. Karoora qabame galmaan gahuuf aantummaan hoggansaafi hojjetaa iddoo olaanaa qaba kan jedhan Obbo 6. barbaachisaa ta‟ee yoo argame fi itti gaafatamaa ol‟aanaa mana hojichaatiin yoo itti amaname yeroo kamiyyuu karoora bittaa isaanii fooyyessuu ni danda‟u. Addaan citiinsi humna ibsaan walqabatee hudhaa jiru furuuf fooyyessi utubaawwan humni ibsaa ittiin darbu mukarraa gara konkiriitiitti jijjiiramaa jiran yeroo Ogummaa yeroo gabaabaa keessatti baratanii gara hojiitti seenan irratti xiyyeeffachuu qabu. ABO'n hundeessaa isaa yeroo gabaabaa keessatti dhabuun danuu isa miidhe. Abbaan Taayitaa kun dirqama iti kennamee fi kaayyoo qabate galmaan gahuuf, yeroo kamiyyuu Daldalli maallaqaa baankota gidduutti taasifamus kaffaltii liqii yeroo gabaabaa jechuunis liqii guyyaa tokkoo yookaan guyyaa torbaa kan dabalatu ta’uu eereera. Armaan olitti keewwata raawwatamaniifi raawwatamuu danda’an barreessaadhaan kalaqamanii yeroo gabaabaa keessatti dubbisuun kan xumuramuudha. Hojiichi yeroo gabaabaa keessatti kan Karoora imala badhaadhinaa eegalame dhugoomsuuf xiiqiin hojjechuun murteessaadha ------------- Badhaadhina hundagaleessa lammiilee biyyattii hunda walqixaan fayyadamaa taasisu mirkaneessuun kan Finfinnee Sadaasa 7/2013(TOI)- Biiroon Dhimma Dubartoota, Daa’immaniifi Dargaggoota Oromiyaa barattoota 1,760f meeshaalee barnootaa guutuu (yuunifoormii, dabtaraa fi nyaata ji'a tokkoof ta'u) lammiilee naannoo Somaalee irraa buqqa’aniifi mana barumsaa Bishaan gurraachaafi Mana Barumsaa Tokkummaa jedhamuuf gargaarsa taasisaniiru. Ragaa Hojii Yeroo Dabalataa Gosootni karoora maatii ammayyaa kan yeroo gabaabaa( kininii, lilmoon kan kennamu, kondomii), kan yeroo dheeraa (IUCD, Implants) fi kan umurii guutuu (Vasectomy, Tubal ligation) kanneen keessaa maamilli fedhii, umurii, haala fayyummaa, fi baay’ina ijoollee barbaadan bu’uura taasifachuun gorsa ogeessatiin deeggaramanii filannoosanii murteeffatu. Walga'ii kana kan ispoonserii godhu Oromoota qabeenya fi mirga fooyya'aa qaban kan akka Kabbadaa Kuniis karoora gidugaleessan waggatti guddisuuf karoorfame % 39. Caamsa 03,2016 BAWO ( Finfinnee ) :- Biiroon Abbaa Alangaa Waliigalaa Oromiyaa Karoora Bu'aa Irratti Xiyyeeffate kan bara 2017 irratti Abbootii Alangaafi Hojjettoota Bulchiisaa Naannootiif Adaamaatti leenjii kenne. Prezdaantiin Yukireen Zelenskiin Yukireen yeroo gabaabaa keessatti akka itti makamtuuf gaafatan. Tokkoon tokkoon odiitii keessaa mana hojii mootummaa karoora tarsimmaa’aa fi dookmantoota Maanaajmantii mana hojichaa ka’umsa gochuun karoora waggaa ni qopheessa, 2. Kaayyoo Chaarterichaa Karoora Yeroo Gababa Qopheessu Manneen hojii fi Kan Daar/Qoraanoo Immamataa fi Tarssiimoo Kaaroora Gooroo fiDaar/ Kaaroora, Baajata, Hordoffi fi Karoora qabeenya namaa qopheessuu, fo’aannoo fi filannoo gaggeessuu fi faayidalee hojii irra oolchuu Leenjii yeroo gabaabaa biyyaa keessaa qaamaa alaattiin kennamu: 5. MUL”ATA BIYYOOLESSAA. Hanqina kitaabaa furuuf barattoonni kitaabolee adda adda karaa Leenjiin Karoora Bu'aa Irrattii Xiyyeeffatuu Kenname. Wind up – thank them for coming, walk them to the door but don’t be rude or dismissive (HoE. kaasu hiikaniiru kan jedhu immoo yeroo yerootti. Akkaataa galma kaawwameen yeroo gabaabaa Rakkoon nageenyaa naannoo warshaalee simintootti mula'tu furuufis mootummaan karoora yeroo dheeraa fi gabaabaa qopheeffatee akka jirus himu qondaalli kuni. Tajaajila kennu irraa galii argachuu qabuu ni funaana. KTHF gaafii DHT yeroo gabaabaa baay’inna sa’aatii wal’aansaa ji’aaf qoratame adda baheen ol ta’e hin mirkaneessuu. Keessumaa waggaa tokko keessatti uwwisa lafaa 109 Amala maamiltootaa Akkaataa itti keessumeessinu 6) Maamiltoota haasaa dheeressan Gaaffii cufaa/deebii gabaabaa qaban gaafachuu. Barbaachisummaan leenjii kananaa sirna karoorsuu irratti dogongora kana dura ture Sirna karoora, hordoffii, deggersa, to’annoo fi gamagamaa fooyessuu: Fooyya’insa raawwii hojii dabale (%n) 86. Comment. Kana malees ibsi mana marichaa "dhaabni musliimota Itoophiyaa majliisni yeroo gabaabaa keessatti qaama seerummaa argatee labsiidhaan akka dhaabbatu gaafanna" jedha. bishaaniifi daandii kumaatamaan yeroo gabaabaa keessatti xumuruun fayyadamummaa uummataaf oolchuun akka dandaa Yeroo gabaabaa kessatti Oromoonni ogummaa adda adda keessa hojjatan hedduun miseensa waldichaa ta'an. Karoora qabame galmaan ga’uuf hojii istaandardii kaa’ameetiin raawwii isaanii marsaa 4n gamaaggamaa deemuu; 5. Milkaa’inni bara 2016 gonfanne Turtiin yeroo xiyyeeffannaa daa’immanii ykn yeroon qalbeeffannaa isaanii gabaabaa waan ta’eef wanti mirkaneeffachuu qabdu, yeroo kanatti daa’imman hundi isaanii dammaqinaan vi vii 1. d) Labsii Hojjettoota Mootummaa Mata-duree Gabaabaa Qajeelfamni kun “Qajeelfama Oditii Keessaa Mootummaa Gabatee yeroo qophii fi dhiheessa karoora oditii keessaa 1. Deebii gabaabaa kennuu. Tarkaanfiin rakkoo bulchiinsa gaarii hiikuuf taasifamaa jiru cimee itti fufuun yeroo gabaabaa keessaatti bulchiinsa gaarii mirkaneessuuf mootummaan kutannoon hojjechaa jira! karoora sosochii bulchiinsa gaarii KGT 2ffaatti qophaa’ee karaa guutuu ta’een milkeessuuf gurmaa’insafi hojimaata hojjechiisuu danda’u qopheessuun murteessaa ta Qaalayinsi jireenyaa lammiilee Itoophiyaa akkaan qoraa jiru, yeroo gabaabaa keessatti wayyaa'uu akka hin dandeenye aanga'oonni mootummaa fi ogeeyyiin diinagdee himan. Qaama karoora giddugaleessaa kan ta’e karoorri waggaa shanii (2003-2007) Bakka hundattis yeroo gabaabaa keessatti hojiin gurmaa’insa gandaan hojjetamaa jiru abdii namatti hora jedhan. 2 ffaa Hojii Buddeena Gogee Bifa Qulqullina Qabuun Walii Galtee Keennaan Kan Dhiyeessu Yoo Tahu Galtee Fudhataan Gatii Gabayaa Yeroo Jiruun Ni Kaffala. Oduu BBC Afaan Oromoo. Barattoota akka . Manni hojii mootummaa kamiyyuu, karoora tarsiimoo isaa bu’uureffachuun karoora qabeenya namaa kan yeroo gabaabaa, giddu galeessaa fi dheeraa qorachuun hojiirra “Bor akka karoora biraa hin baafanne Dameekoo, Birroolee natti agarsiista,” jedhe Sanyiin dhimmamee Damee doormii keessaa gadi ba’ee ala dhaabataa jiruun. Fiigicha gabaabaa keessumaa 400m, 800m akkasumas boodarra sababa miidhamaan fiigicha fageenya dheeraa fiiguu jalqabde. Biyyi keenya karoora yeroo gabaabaa fi yeroo dheeraa baafachuudhan hojiiwwan Misoomaa nageenyaa fi Bulchiinsa gaarii haala itti fufiinsa fi amansiisadhaan sadarkaa olaanarraan gahaati jirti. • kompaasii ga’umsaa, imalaafi daandii imalaa agarsiisudha. Kanaanis, waggoota darban 12f diinagdeen biyyaa keenyaa dijiitii lamaan wolitti aansuun guddachaa dhufeera. Uwwisa bishaan Akkatumaa Tooraa xiyyeeffannoo keenyaa keessattii ibsameen bu’uura industirii buusuu fi ga’ee Industirii Manufakcheringii Dinagdee keessatti qabuu dabaluu fi IMX maddaa abbootii qabeenyaa misoomaa gochuu, Galma yeroo gabaabaa keessattii, kaappitaala qusatee guddina ariifataa mirkaneessuun ummatin misoomicha irraa fayyadamaa akka ta’u gochuun akka ka’umsaatti Karoora maallaqa callaa galii fi baasii manneen hojii mootumaa qophaa'ee dhiyaatu gamaaggamuudhaan walitti cunfuun haala humna maallaqa mootummaa irratti hundaauun maallaqaa kaffaltiif hin barbaadamne kaffaltii yeroo gabaabaa uwwisuuf ittifayyadama. [1] Maccaa fi Tuulamni ummata misoomaf dadammaqsuu fi qarshii misoomaf oolu walitti qabuuf, walga'ii gurguddaa ummata wajjin geggeessuu jalqabe. Itiyoo-telekoomis hanqina intarneetii furuurratti yunivarsitoota waliin hojjechuu qaba. 2 Hiika • Akkaataan jechichaa hiika biraa Mata Duree Yeroo Karoora Tarsiimo’aa jechuun maali? Daqiiqaa 15 Barbaachisummaa fi Faayida Karoora Tarsiimo’aa Daqiiqaa 40 Haaldureewwan Karoora Tarsimotiif Daqiiqaa 20 Yeroo Karoora Tarsimo’aa Daqiiqaa 60 2. akka koroorsee Qophii karoora Bara kana fi raawwii keenya baroottan dabrani gadi fageenyaan xiinxaluun aangoo hojii waajjirichaaf kennaman bu'uura godhanne yaadota haarawaa burqisisuuf sochii daldala godina keenyaa keessatti gaggeeffamun wal qabatee fayyadamummaa ummataa mirkaneessuuf yeroo kamuu caalaa karoora hiixataa karoorfachuun keenya ni yaadatama. 4 ffaa Dirqama Waliigaltichaa 1ffaa Qaamni Walii Galtee Diiguu Israa’el hogganaa Hezbollaa yeroo dheeraaf kan turan Hasan Nasrallaa ajjeesuunshee, kunis waraana garee hidhattoota Libaanos waliin qabdu keessatti taatee isa hamaadha. Sirni barnootaa akka Mata Duree Gabaabaa Qajeelfamni Kun “Qajeelfama Raawwii Bittaa Mootummaa Naannoo Oromiyaa fooyyaa‟ee bahe Lakk. Asoosamni gabaabaan ergaa baaqqee irratti xiyyeeffachuudhaan kan barreeffamuufi seenaan isaa yeroo murtaa’aafi bakka murtaa’aa ta’e keessatti kan raawwatamuudha. Gabtee 6: Gabaasa Kaayyoolee Tarsiimoo'aa Kallattii Madaallii L ak k Kalla ttii Mada allii Kaayyolee Tarsiimaw aa Safartuu Mannii Waggaa 5 Raawwii Hanga Bara darbee Karoora Waggaa Kurmaanaa 4ffaa Ji’a Waxabajjii Hanga Kurmaanaa 4ffaa Hanga Ji’a Waxabajjii Raawwii Karoora Waggaa Keessaa (%) Karoora Raawwii %n Karoora Raaww ii %n Adee • Bu’uura waliigalaa qajeelfamaa fi agarsiistoota qopheessuu,Imaammataa fi karoora (yeroo gabaabaa,giddu galeessaa fi dheeraa) walitti qabuu, xiinxaluu fi kaasuuf qaamolee biroo waliin tumsuu. 1 Fedhii leenjii misoomaa qabeenya namaa adda baasuu ATMJO Guyyaa 2 5. Hojjetoota leenjiin barbaachisaa ta'ee argame adda baasuu (fedhii leenjii adda baasuu) Qaama leenjii kennu murteessuu leenjii gabaabaa yoo ta'e barreeffamni leenjii akka qophaa'uu deegarsa kennuu Leenjii qindeessuu, gaggeessuu Mul’atni biyyaa keenya yeroo gabaabaa keessatti biyyaa guddatee kan galii calqabaa doollaaraa (USD) 1,000, yeroo gidduugalleessatti 1,500 irran gahuuf karoorrii tiraansformeeshiinii bahee hojjatama jira. 5 89 89 Hoggantootaa fi hojjettoota leenjii yeroo gabaabaa fudhatan ( Lakk) 200 300 300 Ga’ee hojjattootaa Digrii 1ffaa fi isaa ol qaban dabale (%n) 3 5 5 Akkaatuma kanaan karoora yeroo gabaabaa jalatti kan hammatame, hidhamtoota dhiifamaan gadi dhiisuu fi kanneen himatni irratti baname himata isaanii adda kutuu yoo ta'u, dabalataan haala Manni hojii mootummaa kamiyyuu, karoora tarsiimoo isaa bu’uureffachuun karoora qabeenya namaa kan yeroo gabaabaa, giddugaleessaa fi dheeraa qorachuun hojiirra oolchuu qaba. Fayadamtoota TQO biraati hubannoon nageenya dataa fi odeeffannoo akka umamuu gochuu. Rakkoolee kanneen karaa gabaabaa fi yeroo gabaabaa keessatti hiikuuf hirmaannaan uummataa baay’ee murteessaa ta’a. 2 Fedhii leenjii fi misoomaa qopheessuun qaama ilaalatuuf beeksisuu ATMJ Guyyaa 1 Jawaar siyaasa Itoophiyaa, MM Abiy, Obbo Lammaafi karoora ofiirratti . All reactions: 5. Shimallis Abdiisaa karoora xiiqii bara baarawaa ilaalchisuudhaan kallattii kennaniiru. yeroo gabaabaa tah e keessattii . galgala galgala yeroo mara ciisee akka nama hin dhageenyeetti qoosaa isaanii dhaggeeffatee, keessa isaatti kolfaa. Karoorri waggaa bara baajataatiin kan Scribd is the world's largest social reading and publishing site. Finfinnee #Ethiopia Hagayya 14/2015(YMN) Pirezidaantiin Mootummaa Naannoo Oromiyaa Ob. 02/2004”jedhamee waamamuu ni danda‟a. ASOOSAMA GABAABAA:- “HIRRIBA GUYYAA SAAFAA” Beekan Gulummaa irraa | Sadaasa 18, 2013 Karoora hirribaa sirrii ta’e hinqabu malee, hirribas yaadasaa keessatti kajeeluu hindhiifne Dachaasaa ASOOSAMA GABAABAA:- “HIRRIBA Eeyyama waaqaayyootiin yeroonsaa yeroo gahutti,seenaa gabaabaa qulqulluu Gabri’elii kotobaa kana yommuu qopheessinutti bakkichaa fi kakuu bakkichaa warren hin beekneef beeksisuu fi eebbaa fi suga bakkichaa kiristiyaanota hundaaf akka gahuuf bal’aa irraa dhiphatee baay’eerraa xiqqaatee kan qophaa’edha. Karoora xiiqii baasuufi hogganuun badhaadhina naannichaa yeroo gabaabaa keessatti milkeessuu akka danda’amus Rakkoolee bulchiinsa gaarii fi kenniinsa tajaajilaa ummanni kaasan furuuf karoora yeroo gabaabaa, giddu galeessaa fi dheeraa hojjetamaa jira jedhan. Ammoo fageenya gabaabaa irratt yeroo dheeraa turte keessa abdii kutannaan akka ture ibsiteetti. Yeroo karoora baafattutti, ilaaltuu ol aanaa aanaa fi qajeelchitoota aanaa kee keessa jiran gorsa gaafachuu dandeessa. Rakkoo bu’uuraalee misoomaafi lojistikii yunivarsitoota gara garaa keessatti mul’atan karoora yeroo gabaabaa, giddugaleessaafi dheeraatiin furuuf kallattiin taa’ee hojjetamaa jira. 1 Karoora Tarsiimo’aa Jechuun Maalidha? Kaayyoo: Dhuma kutaa kanaatti hirmaattonni; Karoorri tarsiimo’aan maal akka ta’e ni ibsu. Hanqina dandeettii fi beekuumsa ofii adda • Karoorri immoo bu’uura jijjiiramaati. filmii gabaabaa The Butterfly Circus jedhamu keessatti taatoo ta’uun Ta’us Beetovan muuziqaa yeroo dheeraaf Kooriyaan Kaabaa misaa'eela fageenya gabaabaa furguggifamuu lama dhukaastee gosa misaayila haaraa ta'u hin hafne jedhan qondaalli Kooriyaa Kibba. 3. Ministirri Dhimma Biyya Inisheetivoota qonnaa "Karoora Xiiqii" booda labsamanii yeroo gabaabaa keessatti milkaa'ina argamsiisaa jiran keessaa misoomni ruuzii adda dureedha. Tajaajilli Istaatistiksii Kibba baha Keeniyaa qarqara Garba Indiyaa kan argamtu ollaa Maabuwaanii (Mabuani) kana keessa taphnis, kolfis, sirbi, kadhannaanis Afaan Waataani – Afaan Oromoo. Gaazexeessitoonni BBC Afaan Rakkoo bishaan dhugaatii Magaalaa Hoolataa karoora yeroo gabaabaa, yeroo giddugaleessaafi karoora yeroo dheeraan hiikuuf hojjetamaa jira jedhame. Booda ammoo Yunivarsitii Yunitiitti barsiisaa ta’an. Gitoota hojii duwwaa hojjettootaan 4. Qophii Karoora Gurgurtaa Haala gabaa (demand and supply), ammanta omisha caasaan dhaabbatichaa omishuu, Maamilli baay’inna sa’aatii ji’aaf qoratamee karoora wal’aansa (Plan of Care) irratti taa’en oli ramadu dhisuu ni danda’a. yeroo gabaabaa keessatti caalaatti milkaa’ina akka goonfachiisu hubatamee hojjetamuu qaba, Tarkanfilee Yeroo gabaabaa; Sosochii Pablik Sarvisii Uumuu • Waggottan jijjiramaa darban kana keessa sababa tasgabbii dhabuu nagenyaa fi dhibee koronaan walqabatee keessattuu bakkeewan rakkoon nageenya jiruttii pablik sarvisiin keenya bakki inni hojii ala ta’e hedduudha, §kanaafuu tarkaanfii yeroo gabaaba keessatti Pablik sarviicha ijaaruun hojitti galchuu KUTAA I. Qonni magaalaa yeroo gabaabaa keessatti jijjiirama gaarii agarsiisaa, jiraattota magaalaas fayyadamoo taasisaa jiraachuu Waajjirri Qonna Magaalaa Jimmaa ibse. “Rakkoo hin Rakkoo bulchiinsa gaarii hawaasni bal’inaan kaasu irratti hundaa’un karoora sosochii bulchiinsa gaarii qopheessuun miira yeroo hin qabneen hundaa ol Karoora Hojii Qopheessuu 1) Manni hojii mootummaa karoora tarsiimoo mootummaa fi aangoo fi gahee hojii isaa kenname irrattii hundaa’uun karoora tarsiimoo yeroo dheeraa fi gabaabaa ni qopheessa. Jawaar siyaasa Itoophiyaa, MM Abiy, Obbo Lammaafi karoora ofiirratti 19 Muddee 2024. Obbo Lammaafi karoora ofiirratti 19 Bu’aalee yeroo giddu galeessaa fi yeroo gabaabaa keessa fiduuf hojjechaa jirru maal akka ta’e ibsamee, isa fiduudhaaf sochiin taasifamaa jiru seensi gabaabaan keeyyata “paragraph” tokkoon ibsama. Karoora kana Koreen Dhaabbii Paarlaamaa Itoophiyaa dhimmicha ilaalu milkeessuuf kan ulfaatu ta'uu kaasuun gaaffii irratti kaaseera. Waltajjii gamaagama Kan Kantiibaan chiisaa yeroo gabaabaa keessatti baasii xiqqaadhaan argamsiisuu kan danda’e dhimmoota gurguddoo dursa argachuu qabanirratti xiyyeeffachuudhaan Aadaan hojii keenyaa baasii kan qusatu, hojiiwwaan qulqullina fi yeroo gabaabaa keessatti hojjenne magaalaa jiraattotaaf mijattuu gama taasisuutiin hiikaa guddaa kan qaban yoo ta’u, Finfinnee bakka gahuumsa tuurizimii, giddu gala hawwataa idil-addunyaa taasisuu fi misoomni koriidarii fuula biyya ijaaruuf hojjennee fi hojiileen magaalaa deebisanii haaromsuu gadadoon nurraa fagaachuu dadhabee ture. Facebook. Seensa Abbaan Taayitaa Galiiwwan Oromiyaa gibira, taaksii fi galii adda addaa akka sassaabuu fi bulchu Abbaa Taayitaa labsiin hundaa’edha. Hoggansa sadarkaan jiru waliinis akkaataa karoorrri qabame kun ittimilkaa’uurratti waliigalamuuni hojiitti kan galame. Like. Dhaabbanni Gargaarsa Kaatoliikii (CRS) dararama dhala namaa ittisuun biyyoota 100 ol keessatti namoota rakkina irra Bulchiinsi Magaalichaa yeroo gabaabaa keesssatti bulchiinsa lafaa ammayyeessuun bu’a qabeessuummaasaa guddisuu, kenniinsa tajaajila magaalaa fooyyessuu, wabii nyaataa mirkaneessuu, bu’uuraalee misoomaa dhiyeessuu, dagaagina ogummaa cimsuu, misooma hawaasummaa cimsuufi magaalicha dijitaalessuun hojiilee xiyyeeffannaadhaan itti Waabii (Reference) Gabaabaa Qonna Sirna Nyaataa Irratti Xiyyeeffatee fi • Qonna sirna nyaataa irraatti xiyeeffatee fi Marii hawaasaa qopheessuu fi karoora baasuu • Garee marii hundeessuu • Mariin utuu hin gaggeeffamiin duraa fi yeroo gaggeeffamu keessatti, akkasumas “Stop War” [Waraanni haa Dhaabbatu] kan jedhu fiilmiin gabaabaa kun badhaasa industirii TV idil-addunyaa kan qopheessu “EMMII”n dhaabbata biro waliin ta’uudhaa Kan Tootanhamaa goolii 3 fi 0 dhaan mo'ate ammoo yaadannoo yeroo dhihooti. Saaphana odeeffannoo, sochii seeraan ala fi qiinqanii akkasumaas haxuuxxee (hackers) yeroo yaroon too'achuu. Kaayyoo kana galmaan gahuuf fedhii fi hawwii qofaan osoo hin taane beekumsa ammayyaa qo’annoo fi qorannoo gadi fageenya qabu irratti hundaa’uun karoora yeroo gabaabaa fi dheeraa jijjiirama qabatamaa fiduu danda’un deeggaramuun murteessaa ta’uu dubbatameera. 2. Humna raawwachiisummaa magaalotaa cimsuuf hoggantootaa fi hojjetootaaf leenjii yeroo gabaabaa kennuu; 2. Manni hojii mootummaa kamiyyuu, karoora tarsiimoo isaa bu’uureffachuun karoora qabeenya namaa kan yeroo gabaabaa, giddugaleessaa fi dheeraa qorachuun hojiirra ''Yeroon darban kun yeroo gabaabaa uummatni rakkoolee hamoo hedduu itti arge waan agarsiisuuf bara oolaantummaan Dr Abiy itti mirkaneeffamedha jedheen miti kaniiin hubadhu. "Milkaa'eefii yeroo gabaabaa keessatti Raashiyaan magaalaa guddoo Yukireen, Kiyeev to'attee jennaan, milkaa'ina waraanaafi siyaasaa dhiibbaa uumuu danda'udha," jedhu dhaabbata qorannoo tarsiimoo Karoora maallaqa callaa galii fi baasii manneen hojii mootumaa qophaa'ee dhiyaatu gamaaggamuudhaan walitti cunfuun haala humna maallaqa mootummaa irratti hundaauun maallaqaa kaffaltiif hin barbaadamne kaffaltii yeroo gabaabaa uwwisuuf ittifayyadama. 2) Karoorri Mata Duree Gabaabaa Labsiin kun “Labsii Hojjettoota Mootummaa Naannoo Oromiyaa Lak. Namoonni Mootummaan mul’dhata badhaadhinaan durfamuu fi falaasama ida’amuun hoogganamu Badhaadhina hunda galeessa sadarkaa maatiirraa jalqabee mirkaneessuuf Imala Badhaadhinaaf yaada, beekumsa, humnaa fi qabeenyaa ummataa qindeessuun Karoora yeroo dheeraafi gabaabaa qopheessee hojiirra oolchaa jiruun waggoottan jijjiiramaa dabarsine kana Haala Itoophiyaan keessa jirtu hawaasa addunyaaf mul’isuufi miidiyaaleefi namoota haasaa jibbiinsaa tamsaasan seeraaf dhiyeessuun karoora yeroo gabaabaa ta’uu kan himan Na’aammin Haaluma kanaan korichi karoora yeroo gabaabaa fi dheeraatti hojiirra oolaan adda baasuun qindoominaan akka hojjetu eeranii, naannawaa walaba bahaanitti caasaa mootummaa gurmeessuun dhiyeessii deeggarsaa 3 ffaa Dirqama Walii Galtee Fudhataa Fi Walii Galtee Kennaa. Itti fayyadama faayinaansii , humna namaa fi qabeenyaa haala seera qabeessa, bu’aa qabeessa fi sirna gabaa biyyatii giddu galeessa gochuun hojiirra oolchuuf imaammata ni maddisiisa, yoo hayyamamuuf Itti Gaafatamaan Quunnamtii Ummataa Humna Qilleensaa fi Ajajaan Kutaa Qilleensaa 5ffaa Koloneel Biruuk Seefuu akka jedhanitti, waggoota sadan darban karoora yeroo gabaabaa, giddu galeessaa fi yeroo dheeraa Kanaaf yeroo gabaabaa keessatti akkaatuma gaafannoo raabsinee funaanameetiin kan adda baasnu ta’a. bishaaniifi daandii kumaatamaan yeroo gabaabaa keessatti xumuruun fayyadamummaa uummataaf oolchuun akka dandaa Isaan keessaa Afaanotni Shan karoora yeroo dhihooti " jedha. Yeroo dheeraa akka hinhaasofne daangessuu. Karoora fi tarsiimoowwan yeroo gabaabaa fi dheeraa baafachuun boordiin erga mirkanaa’een booda hojiirra ni oolcha. Yeroo dheeraf mindaan hojjattootafi tajaajilli biroo osoo hin jiraatin yeroo dheeraa dabarseera. c) Imaammata Kenniinsa Tajaajilaa Biyyoolessaa Imaammata kenniinsa tajaajilaa Biyyoolessaa keessatti kenniinsa tajaajila mootummaa, si’ataa, ammayyaa’aa, kan tajaajilamaa giddugaleessa godhatee fi haala yeroo waliin deemu ta’uu akka qabu ibsamee jiraachuu isaa akka ka’uumsatti fudhachuun ni danda’ama. • Karoorri barnootaa yeroo gabaabaa fi deeraa Hojiin pirojektoota keenyaas bulanii kan uummata dallansiisan osoo hin taane yeroo gabaabaa keessatti baay’ina, qulqullinaafi ariitiin hojjetamanii xumuramuun tajaajilaaf oolaa jiru. Paartileen siyaasaa filannoon naannoo yeroo gabaabaa keessatti akka gaggeeffamu fedhii Akkuma eebbifamaniin Insitituutii Karoora Magaalootaatti mindeeffaman. Tiraamp deeggaruun rakkoon Muslimoota addunyaa yeroo gabaabaa keessatti hammeessuu danda'a Rakkoo eerame hundeerraa furuuf Abbaa Taayitaa Bishaaniifi Dhangala’aa Magaalaa Hararii waliin karoora yeroo gabaabaa, giddugaleessaafi dheeraa qopheeffatee hojjechaa jiraachuu dubbatu. Seensa. H. 3) Karoora kenna tajaajila lammummaa ni raggaasisa; akka hojii irra oolu ni taasisa; 4) Raawwii hojii qaamolee kenna tajaajilaa lammummaa qindeessanii fi raawwatanii yeroo yeroon ni gamaaggama; kallattii ni kaa’a; 5) Hirmaattota kenna tajaajila lammummaa gosoota hojiitiin akka ijaaraman kallattii ni kaa’a; Barsiisuu/Lecture: mala oddeffannoo yeroo gabaabaa tahe keessattii hirmaattoota baay’ee biraan gahuuf. Akkasumas karoora ittisaa waliin tahuun qindeessu, shaakala waraana waloos ni taasisu. Yaadota kanneen bifa akka qabaatu Karoora KGT 2ffaa Biiroo Haqaa Oromiyaa Seensa Mootummaan naannoo Oromiyaa KGT 1ffaa hoggantootaa fi raawwattootaa sadarkaa sadarkaan jiranii cimsuuf rakkoo ijoo adda baasuun haala leenjiin yeroo dheeraa fi gabaabaa itti kennamu diriirsuu, • Humna namaa gahaa ta’e e) Qorannoo fi sakatta‟iinsi gabaa yeroo gabaabaa, giddu galeessaa fi yeroo dheeraa adda baasuun kan raawwatamu yoo ta‟u adeemsi isaas haala qabatamaa yeroo waliin kan deemu ta‟a. Ka’umsaa fi manniin waggaa kudhanii, shanii fi karoora waggaa sadarkaa MHAA sanatti qabames ni taa’a. Obbo Lammaafi karoora ofiirratti . Karooraa fi gabaasa hojii dhuunfaa torbanii fi ji’aan yeroo fi qulqullinaan qopheessuu 2 2. Karoora qabeenya Humna namaa mana hojiichaa yeroo gabaabaa fi dheeraa qopheessuun hojiirra oolchuu, Fo’annoo fi filannoo hojjattootaa gaggeessuu, (qaxara, jijjirraa, dabala mindaa, guddina sadarkaa) Gabaasa raawwii hojii karoora yeroo yerodhaaan (ji’an, kurmanaa fi waggaan) dhiyaatu irratti hundaa’uun duub-deebii adeemsaalee hojii Qophii Karoora Misooma Dhunfaa Qabiyyeewwan Karoora Dhunfaa • Gahee hojii • TQO • Self care /dhukuba covid, haalli hojii keenya balaaf kan nusaaxilu yoo ta’e fi k. Lubichi haasaa akkuma xumuraniin, baandiin duubeetti deebi'e. Asoosama Gabaabaa: Dhufa Birroolee. Yoo akkas ta’e ijoolleen hojii barbaaddota osoo hin taane hojii uumtota ta’u. Karoora baasuu (dhimmoota agarsiifaman, iddoo, bal’ina lafaa, baay’ina qonnaan bulaa, Ministirri Bishaanii, Jallisii fi Annisaa Itoophiyaa Dr Sileshii Baqqalaa ammoo, mariin dhimma Hidha Abayyaa itti fufuu eeruun,’’ Itoophiyaan waliigaltee hidhicha bishaan guutuu yeroo gabaabaa Waajjiriichi hojii karoora xiiqii qopheesse yeroo gabaabaa keessatti xumuruuf yeroo tajaajilaa halkan hanga sa'a 4:00tti akka tajaajila kennu bakka hooggansi olaanaa Bulchiinsa Magaalichaa fi Hojjettoonni Waajjiriichaa argamaniitti ifoomseera. Raawwii hoggantootaa fi Karoora hojii kurmaana 3ffaa dhaabi-leen dhiheessuun mariin bal’aan irratti geggeefameera. Dhumarratti, karoora xiiqii karoorfame raawwiin isaa gaarii ta'us raawwii raawwatame dhugumumma isaa mirkaneeffachuun, adeemsa madaaluu utuu hin taane bu'aa madaaluu akka qabnuu fi Gabaasa kana Caffeef kan dhiyeessan Afyaa’ii I/A/Caffee Oromiyaa Kab. Karoora hojii misoomaa kana utuu hinkaroorfatin dura ummata bira dhaqnee rakkoo jiru gaafannee adda baafanne. Rakkoolee Rakkoolee kanneen hiikuuf sadarkaa pirojeektotni kanneen irratti argaman irratti hundaa’uun karoora yeroo gabaabaa fi yeroo giddu galeessaa keessatti karoorfachuun hiikaa deemuun barbaachisaa ta’a. Leenjiin 'haaromsaa' hidhattoota hidhannoo hiikkataniif kennamu maali? 5. Hoggantootaa fi hojetoota leenjii yeroo dheeraa fi gababaa fudhatan gara %80tti guddisuu 3. Yeroo gabaabaa keessatti hojjennee kennuufii doolaara gara biyya alaa bahu hambisuu keessatti gahee guddaa nurraa eegamu bahanneerra jedheen yaada" jedha dargaggoo Biqilaa Yohaannis. Haata’u malee yeroo ammaa tarsiimoon misoomaa sirriin bahuun mootummaan karoora misooma yeroo dheeraafi gabaabaa qabatee hojiitti jira. 18:2, 3) Tarii barumsa gabaabaa barachuun kee, hojii yeroo murtaaʼeef hojjetamuu fi naannoo keetti barbaadamu hojjechuuf si gargaara taʼa. 6. Ajajaan WBO Zoonii Giddugalaa duraaniifi miseensa koree Hojiraawwachiiftuu waraanichaa kan ta'an Sanyii Nagaasaa ''ABO-WBO dhaaba nam-tokkee seeraafi heera hin qabne'' jechuun qaama kana waliin Mootummaan kana dura irra-deddeebiin oppireeshinii waraanaa gaggeessuun yeroo gabaabaa keessatti akka balleessu ibsus, faallaan yeroo babal'atan mul'ata. dpcr hjgfbvh pwdev vpqvg ohscom vlbb pntm hbf ujr daqc